Scroll down for English!
Suomessa on jo jonkin aikaa ollut havaittavissa vihapuheen lisääntyminen julkisilla foorumeilla. Se ei taida olla kenellekään epäselvää. YK:ssa keskusteltiin muiden alkuperäisasukasnuorten kanssa paljon nimenomaan suullisesta väkivallasta, solvauksista, jne. Siitä lisää myöhemmin, kun kaikki NYC-valokuvat on saatu kopioitua koneelle…
Siispä: vihapuhe. Kaikessa hiljaisuudessa, maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelun riehuessa netissä, eduskunnassa ja kaduilla, myös asenteet saamelaisia kohtaan ovat kääntyneet hyvin huolestuttavaan suuntaan. Erityisesti juuri nuoret kohtaavat vihamielisyyttä kulttuuriylpeytensä takia, saaden heidät salaamaan identiteettinsä säästyäkseen vihapuheelta ja jopa väkivallalta. Juuri tämä oli yksi kohdista, joihin Suomen Saamelaisnuoret ry:n kanssa halusimme kiinnittää huomiota YK:ssa. En ole itsekään mikään poikkeus,vaan kuulen tasaisin väliajoin hyvinkin törkeätä puhetta, useimmiten päin naamaa.
Vihapuhe ja keskustelu vihapuheesta on saanut monet poliitikot liikkeelle. Päivän nimi, Jussi Halla-aho (PS/vuođ), on kommentoinut aihetta näin: ”En ole huomannut vihapuhetta saamelaisia vastaan”. Linkki juttuun tässä, tosin tällä kertaa vain saameksi. Haluan tällä tekstillä tuoda selkeyttä siihen, miksi tämä lause yhtäältä naurattaa ja toisaalta turhauttaa.
Myönnytyksenä Halla-aholle voidaan sanoa, että miksipä hän olisi huomannutkaan saamelaisiin kohdistuvaa vihapuhetta, jos ei sitä erikseen ole etsinyt. Kuitenkin antamalla tällaisia lausuntoja Halla-aho voi myös nojata PS-puolueen ”sanon, niin kuin asiat ovat” -retoriikkaan. Tällöin voi helposti ajatella, että ”koska Halla-aho sanoo näin, asia on varmasti totta”. Näin lausunnon moniulotteinen merkitys on tehokkaasti nollattu, ja saamelaisia voidaan (taas) suomalaisen näkökulmasta kuvata valittajina ja riitapukareina.
Ensinnäkin: Vain siksi, ettei Halla-aho ole kuullut saamelaisiin kohdistuvaa vihapuhetta, ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Samalla tavalla, jos kotikylässä sataa lunta, niin se ei poissulje sitä tosiasiaa, etteikö planeettamme keskilämpötila ole nousussa.
Toiseksi: Tampereella syntynyt, Helsingissä koulutettu kantasuomalainen poliitikko ei voi sanella, minkä jokin toinen kansa kokee vihapuheena ja minkä ei. Tähän samaan ajatukseen tunnutaan päätyvän lähes missä tahansa saamelaisia koskevissa suomalaisten lausunnoissa. Kiasman intendentin tai taiteilija Hiltusen tavoin sama retoriikka jyllää: ”Olen pahoillani, että olet pahoillasi” tai ”Teidän täytyy osata katsoa asiaa eri näkökulmasta”.
Erityisen kalsealta kuulostaa Halla-ahon lausahdus: ”Minun mielestäni [vihapuhe] on sana, jolla voidaan vaientaa kaikki sellaiset keskustelut, jotka eivät käy yksiin oman mielipiteen kanssa. Minä tiivistän vihapuhe-sanan määritelmän heihin, jotka sitä sanaa haluavat käyttää” (huom! vapaa käännös saamenkielestä/Yle Sápmi).
Vihapuhe-sanan määritelmä. Hmm. Mikäli käsitin Halla-ahon pointin oikein, on vihapuhe määriteltävissä eri tahoilla eri tavalla, eikä hän halua ruveta käyttämään sanaa vääränlaisen määritelmän yhteydessä. Mielenkiintoista.
Sana ”vihapuhe” määritellään yleisesti Euroopan neuvoston ministerikomitean ehdotuksen mukaan koskevan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa,muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Mielenkiintoinen huomio on myös, että Suomen lainsäädännössä ei esiinny termiä sellaisenaan.
Kaikki tämä kuulostaa saamelaisen korviin surkean tutulta.
Saamelaismääritelmä on jo jonkin aikaa ollut suomalaisten ja saamelaisten välisten poliittisten suhteiden murheenkryyni, johon tällä hetkellä nojaavat lähes kaikki kriittiset saamelaisten oikeuksia koskevat kysymykset. Saamelaismääritelmä on jo sanana hieman vastakohtainen: sana ”määritelmä” antaa ymmärtää, että kulttuuri olisi jotenkin eroteltavissa muutaman kriteerin perusteella eri lokeroihin. Yhtä lailla on ongelmallista yrittää lokeroida, mikä suullinen loukkaus on lähtöisin nimenomaan vaikkapa rasismista. Näin lähestymme näitä kahta asiaa yhdistävää tekijää.
Riippumatta siitä, miten vihapuheen määrittelee ja mikä taho syyllistyy vihapuheeseen mistäkin syystä, vihapuhetta esiintyy silti, ja se loukkaa ja satuttaa kaikissa tapauksissa.
Riippumatta siitä, miten saamelaisuus määritellään Suomen laissa, laki, sen olemassaolo ja siitä keskusteleminen ei tee kenestäkään ei-saamelaisesta sen saamelaisempaa kuin kenestäkään muustakaan.
Ulkopuolisen, joka ei ole koskaan kokenut vastaavaa tilannetta, ei tule yrittää määrätä, miten, miksi, ja milloin tilanteesta kärsivä saa reagoida.
Jussi Halla-aho, joka valkoihoisena kantasuomalaisena asuu Suomessa, ei tule koskaan kärsimään muukalaisvihasta kotimaassaan, eikä siten ole sopiva ihminen sanelemaan, onko jokin ei-suomalainen kansa kärsinyt Suomessa vihapuheesta vai ei. Samaten Suomen valtio, joka ei joudu kohtaamaan saamelaisten, ja erityisesti saamelaisnuorten kohtaamaa karua todellisuutta saamelaisen elämästä Suomessa, ei ole sopiva instituutio sanelemaan, kuka on saamelainen ja kuka ei.
Kuulostaako monimutkaiselta? Juuri niin sinun halutaankin ajattelevan.
Kuvassa SSN:n mielenosoitus maaliskuussa 2015, eduskunnan äänestettyä kumoon saamelaisten oma saamelaismääritelmä. // Picture from the demonstration by Finnish Sámi Youth in March of 2015, when the Finnish parliament denied the Sámi definition made by the Sámi themselves. (c) Roni Rekomaa
In English:
For a while now, a trend of increasing public hate speech has been visible in Finland. This isn’t news to anyone living in Finland. During my time at the UN, together with other indigenous youths, we discussed hate speech and its various forms a lot. I’ll continue on that topic later, after I’ve finished uploading all of my NYC photos to my computer…
So: hate speech. Behind the scenes, as the discussion on immigration and refugees continues to dominate online forums, in the parliament of Finland, and even on the streets of Helsinki, the general attitude towards the Sámi has taken a worrying turn for the worse. Youths in particular experience hostility due to their pride in their culture, forcing them to hide their identity in order to save themselves from hate speech and even violence. This was one of our (the Finnish Sámi Youth Organisation) main discussion points at the UN. I myself am no exception, as I regularly hear offensive things being said about my people, often directly to my face.
Many politicians have joined the discussion regarding hate speech. The name of the day, Jussi Halla-aho from the ’True Finns’ party (right-wing conservative), has commented on the topic as follows: ”I haven’t noticed any hate speech against the Sámi”. Link to article (unfortunately only in Sámi language). With this blog post, I want to elaborate on why I find this sentence amusing yet frustrating.
Granted, why would Halla-aho notice hate-speech towards the Sámi if he hasn’t explicitly gone looking for it? However, the rethorics that his party relies on, i.e. ”telling it like it is”, allows for a reaction to emerge: judging by the headline alone, one could easily assume that ”since Halla-aho says it, it must be true”. Thus have the various meanings of this sentence been effectively erased, and the Sámi can (once again) be portrayed as whiny people that only argue with everyone.
First: Just because Halla-aho isn’t aware of hate speech against the Sámi doesn’t mean that it doesn’t exist. Similarly, if it snows in your home town it doesn’t mean our planet isn’t getting hotter.
Second: As a Finnish politician born in Tampere and educated in Helsinki, he simply can’t be the judge of what an indigenous community views as hate speech. A very similar point arises in almost every discussion regarding Sámi rights when reviewed by Finnish people. For instance, the rethorics used by the Chief Curator of Kiasma museum of modern art, or the artist J. Hiltunen (see my previous blog post), follow the lines of ”I’m sorry that you feel insulted, but…” or ”you should try and look at this from another point of view”.
A particularly bothersome quote from Halla-aho is (translated from Northern Sámi/Yle Sápmi): ”I think [hate speech] is a word that can be used to silence all discussions that don’t agree with one’s own opinions. I tend to define the term hate speech through the people who prefer to use it”.
The definition of hate speech. Hmm. If I’ve understood Halla-aho’s point correctly, in his opinion hate speech can be defined differently by different people and he doesn’t wish to use the term in a faulty context. Interesting.
The term ”hate speech” is generally determined by the Council of Europe as an expression that is used to spread, spur, advance, or justify racial discrimination, xenophobia, antisemitism or other kinds of discrimination or hate based on intolerance. It’s interesting to point out that the Finnish legislation doesn’t use the term ’hate speech’ as such.
All of this sounds miserably familiar to a Sámi.
The definition of a Sámi has become the no 1 issue in politics between Finnish and Sámi people. Every detail related to neglected Sámi rights rests on the Finnish state wanting to determine who in their eyes is Sámi and who is not, so as to decide who receives special rights and who doesn’t. The very term ’definition’ is problematic in and of itself, as it implies that culture could simply be divided into different boxes solely on a few determined criteria. Similarly it’s problematic to try and define, which insult actually stems from intolerance. Thus, we have arrived to the important unifying point in both discussions.
Regardless of how anyone chooses to define hate speech and who is guilty of hate speech for different reasons, hate speech still exists and it insults and hurts.
Regardless of how being Sámi is defined in Finnish legislation, the existence of the law and the discussion around it doesn’t make one non-Sámi more Sámi than the other non-Sámi.
An outsider who has never had to experience a hurtful situation, shouldn’t be the judge of how, why, and when a victim is allowed to react in such a situation.
Jussi Halla-aho who as a white Finnish person living in Finland will never suffer from xenophobia, isn’t the right person to determine whether or not a non-Finnish person has suffered due to hate speech in Finland. Similarly: As the Finnish state purposefully neglects Sámi issues and justifies that with rules they themselves created, the state isn’t the right institution to dictate, who is Sámi and who isn’t.
Does this sound complicated? That’s exactly what they want you to think.
Petra Laiti 