Miksi hyväksytte pilkkajournalismin, Suomen Kuvalehti?

Suomen Kuvalehti julkaisi numerossa 8/2017 jutun ”Me Sortajat”. Tavallisesti en edes tarttuisi tähän koukkuun, sillä kirjoitus on tyyliltään niin räikeää ja provosoivaa, että voi helposti päätellä kirjoittajan luottavan juuri niiden ominaisuuksien tuovan klikkejä. Tavallaan juttua voisi verrata fake-gáktin käyttämiseen markkinoinnissa: huomion herättämisen kiusaus on liian suuri, ja sitten ratsastetaan sen maineella. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, vai miten se meni?

Kaikki julkisuus näyttää nimittäin kyllä kelpaavan tekstin kirjoittajalle Vappu Kaarenojalle (s. 1988). Helsinkiläinen Kaarenoja on aikanaan opiskellut rauhan- ja konfliktintutkimusta Helsingin yliopistossa sekä suorittanut aikakauslehtijournalismin opintoja Taideteollisessa korkeakoulussa. Kaarenoja tunnetaan vuonna 2013 julkaisemastaan jutusta Ylioppilaslehdessä, jossa hän ja toinen henkilö kuvailevat ulostaneensa housuun bussissa matkalla Turkuun. Kyllä, luitte tuon äskeisen lauseen oikein. Linkki kyseiseen tekstiin on tässä, tosin varoitan sen olevan yksinomaan vastenmielistä luettavaa. Melkein yhtä vastenmielistä kuin hänen kirjoittamansa juttu SK:ssa.

Kommentoimalla Kaarenojan SK-tekstin sisältöä kaivaisin vain kuoppaa itselleni. On selvää, että vaikkapa YK:n alkuperäiskansoja koskeva artikla, lukuiset tutkimukset tai pohjoismaiden historia eivät ole kelvanneet lähteiksi kirjoittajalle. Suomalainenhan tunnetusti tietää saamelaisten asioista paremmin kuin kukaan muu.

Luovan kirjoittamisen opintoja suorittaneena tunnistan kyllä luovan kirjoituksen. Entisenä koulukiusattuna tunnistan myös kiusaamisretoriikan, jolla teksti on laadittu. Tapa, jolla juttu on kyhätty kokoon on seuraavanlainen. Leipäteksti koostuu 11 osasta. Jutussa mainitaan 25 eri henkilöä, joihin lukeutuu mm. aktivisteja, räppäri, poliitikkoja, Utsjoen paikallisia, Helsingin yliopiston tutkija, kolmen eri yliopiston professorit, Madventuresin Riku Rantala sekä Donald Trump. Jokainen kappale käsittelee eri asiaa kunkin jutussa haastateltavan ja/tai lainattavan näkökulmasta. Juttu hyppää välillä porojen ruokinnasta aktivistien ilkkumiseen, välillä tutkijan kontekstista irrotetusta lauseesta Utsjoen kuvailemiseen paikkakuntana, jossa ”kerrostaloja ei ole yhtään”. Tekstissä esiintyy huomattava määrä tunneladattuja sanavalintoja, kuten ”yllyttää”, ”heille mieluinen”, ”katsoivat kieroon”, ”alkoi vastustaa”, ”on hermostuttu”, ja tietysti valkoinen valtakulttuuri taktisesti käytetyissä lainausmerkeissä.

Aikaisemmin mainitsemani kiusaamisretoriikka perustuu juuri siihen, että vastaanottajaa kohtaan heitetään niin paljon erilaisia ärsykkeitä, viittauksia ja näennäisesti toisiinsa liittyviä kommentteja, ettei vastaanottaja ehdi reagoida kaikkeen, ennen kuin siirrytään jo seuraavaan aiheeseen. Vastaanottajan reaktio on hämmentynyt sanattomuus, johon on helppo tokaista: ”Näetkö? Et voi väittää minulle vastaan, siispä olen oikeassa.” Lisää tekstiin klikkiotsikko, tujaus trollihenkeä, alatyylinen kieliasu ja yhteiskuntakritiikistään tunnettu julkaisualusta, niin paketti on valmis.

Kaarenoja ja Suomen Kuvalehti ovat yhdellä ainoalla tekstillä näyttäneet niin saamelaisille kuin suomalaisillekin, miltä näyttää systemaattinen trollipuhe saamelaisia kohtaan, ja miten sen voi jatkossa tunnistaa. Teksti ei osoita minkäänlaista suhteellisuudentajua, lähdekritiikkiä tai edes hyvää makua. Tekstillä on näin ollen yksi ja vain yksi tarkoitus: vaihtaa kirjoittajan nimen google-haun tulokset. Sitäkö on ammattilaisena itseään pitävän toimittajan arki? Että oma julkisuudenhaku on tyydytettävä kenen tahansa kustannuksella?

Onneksi olkoon, Vappu Kaarenoja. Kirjoituksesi oli tehokas throwback kaikkiin niihin kertoihin, kun saamelaisuuteni on ollut pilkan aiheena. Sait minut muistamaan joka ainoan kerran, kun vastaavanlaisia sanoja on heitetty vasten kasvojani. Sait minut elämään uudestaan ne hetket, kun minua on sanottu likaiseksi tai peseytymättömäksi. Kenties sinä kaikista maailman ihmisistä osaat samastua siihen tunteeseen. Vai pääsitkö Turussa suihkuun?

 

Saamelaisten oikeuksista ja niiden kehityksestä Suomessa voi lukea lisää esim. näistä linkeistä:

Saamelaiskäräjät: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=105&Itemid=167 

Sano se saameksi: http://sanosesaameksi.yle.fi/ 

AntroBlogi: ”Saamelaisuudesta, identiteestistä ja vähemmistöjen oikeuksista” http://www.antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeuksista/

Emmi Nuorgam: ”Mistä puhumme, kun puhumme saamelaisten oikeuksista?” http://emminuorgam.com/2015/12/08/mista-puhumme-kun-puhumme-saamelaisten-oikeuksista/ 

4 Replies to “Miksi hyväksytte pilkkajournalismin, Suomen Kuvalehti?”

  1. Ai kamala! En voi sanoa saamelaisten asioista mitään, mutta tunnistan kyllä kun suomalainen yrittää uhriuttaa itsensä ja miten huonosti suomalainen pystyy näkemään oman kolonialistisen asemansa. Moni esimerkiksi unohtaa sen, että Suomi yritti aikoinaan saada itselleen alusmaan, mutta mokasi tilaisuutensa…. ja olihan vissiin Saksan kanssa neuvotteluja II Maailmansodan aikana mm. Kongosta.

    Liked by 1 henkilö

  2. Petran teksti ajaisi asiansa paljon paremmin, jos se sisältäisi muutakin kuin Kaarenojan henkilöön kohdistuvaa mustamaalaista. Kaipaisin erityisesti argumentteja Kaarenojan tekstissä olleiden professoreiden väitteisiin.

    Liked by 1 henkilö

    1. Hei ja kiitos palautteesta!

      Luonnollisesti aiheeseen voi aina palata asiasisältöön keskittyvällä näkökulmalla, tällä kertaa halusin keskittyä retoriikkaan. Kerron toki mielelläni lisää aiheista, mikäli kiinnostusta löytyy!
      SK:n jutussa mainituista professoreista ainakin Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut tietokirjan ”Saamelaiskiista”, joka tarjoaa hyvin laajan katsauksen useisiin kirjoituksessa käsiteltäviin aiheisiin. Myös valtioneuvoston vastikään julkaisema superselvitys ”Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus” antaa useamman sadan sivun verran tietoa aiheesta.
      Näin kommenttiboksiin voin suositella myös Emmi Nuorgamin kokoamaa, varsin kattavaa tekstiä: ”Mistä puhumme, kun puhumme saamelaisten oikeuksista?” tai AntroBlogin ”Saamelaisista, identiteetistä ja vähemmistöjen oikeuksista”

      http://emminuorgam.com/2015/12/08/mista-puhumme-kun-puhumme-saamelaisten-oikeuksista/
      http://www.antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeuksista/

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s