Jogo mii hállet vašši birra?

Mun láven dávjá gullat, ahte ášši X ii leat gieđahallojuvvon sámiid siste, dahje ahte mii eat leat beassan gulahallat nubbiideamet dihto áššiid birra. Máŋgii sivvan leat stáhtáid čoahkkádusat, mat hehttet gulahallama ja ságastallama. Ádden dieđusge maid, ahte sámit orrot hui viiddásit ja hállet iešguđetlagan gielaid jno, dieđusge dat vaikkuhit. Muhto dán háve háliidivččen aŋkke hállát ovtta ášši birra, mas mun jahkan mii sáhttit ja fertet hállát.

Mun jahkan ahte in leat okto dan áššis, muhto munnje sáddejit viehka olu váššiságaid mu bargguid hárrái. Jahkan maid ahte dat lea dihtolahkai lunddolaš, mun lean goit leamaš oidnosis medias ja dieđusge bloggema dihte maid olahan olbmuid diekkár forumin, gos váššiságaid lávejit ihtit. Muhto mun lean hirbmat fuolas das mo unnan mii hállet gaskaneamet daid ságaid birra. Dieđusge lea issoras midjiide muitit makkár áššiid olbmot geavahit min vuostta ja makkár sániin min gohčodit. Dieđusge daid ságaid ii háliit muitit, go lea ieš joatkan jo ovddosguvlui iige dain muituin šat gávdno ámadajuid dahje namaid. Muhto min servodagas eai gávdno darbbahassii terapevttat, eai gávdno darbbahassii giellamáhttu vai buot olbmot beasaše gieladeaset hállát, eai gávdno oahpahusa dás mo etnalaš unnitloguid ja eandalitge eamiálbmogiid dálkkodeami galggašii oppa álggáhitge. Ja mun in gula ahte mii hállet min vaššivásáhusaid birra almmolaččat. Dat bokte gažaldaga: hálletgo mii dasto geasage?

Mun ledjen oktii guldaleamen ovtta ruoššalaš nissonaktivista, gii hálai juste vaššiságaid birra. Son attii hirbmat buorre rávvága, man lean viggan čuovvut:

Jos dus lea muhtinlagan media man don geavahat iežat jurdagiid almmustahttimii, vaikko blogga, twitter dahe juoida eará, de don galggat jurddašit ahte dat media lea dego latnja. Dus ja beare dus lea fápmu mearridit, gii juste du lanjas oačču leat ja mo doppe galga láhttet. Jos don háliidat dohkkehit vaššiságaid du lanjas, dus lea riekti dasa. Muhto dus ii leat makkárge lagan geatnegasvuođa dohkehit dan, jos it háliit. Vaššiságaid modereren ii leat sátnefriddjavuođa rádjema, dat lea du ja du lanja eará guossiid ráfi suodjaleami. Olbmot, geat háliidit hállát váttis áššiid birra eai boađe hállát, jos dat oidnet ahte du latnja ii leat sidjiide dorvvolaš sadji. Mearrit báicce don ieš, ahte vaikko eará lanjain oaččušii baháid hállát, du lanjas dat ii leat heivvolaš.

Dán rávvága mielde mun lean modereren mu bloggakommeanttaid, mu twitter-ságastallamiid ja nie ain. Mun lean aŋkke oainnan buot maid olbmot leat munnje sádden. Láven skálkošit ahte go lea nuorra nisson interneahtas, gii mahkkaš diehta juoida masnu, de olmmoin lea olu materiala masa cuigot. Muhto dat mearri kommeanttaid, bilkádusaid ja njuolga rasisma man mun oainnan mu modererenseainni duohkin, dat ii leat leaikka. Jahkan mii buot oidnet duollet dalle muhtin kommeantta, mii muituha min das ahte dat vašši ain gávdno gosnu, muhto midjiide lea álkit viggat dan vajálduhtit. Barggan dan iešge. Dat soaita veahkehit min juste dien dilis, muhto dat ii divu ieš dan problema.

Mus lea leamaš moadde vahku dakkár prošeakta, ahte mun almmustahttan dihto kommeanttaid maid oaččun bloggai dahje twitterii. Aistton dagan rasisma oainnusin. Ovdal mus leat leamaš dakkár vásáhusat, ahte go hálán rasisma dahe vaššiságaid birra, de olbmot eai jahke mu. Easka dasto go lean almmolaččat álgán daid čájehit, de maŋgasat leat muitalan munnje ahte sii leat ipmirdišgoahttan makkár dilli sámiin lea Suomas ja eará sajiin. Eará olbmuin ii vealtekeahttá leat darbu diehtit juste maid dutnje lea muhtin lohkan, muhto olbmot eai sáhtte ipmirtit juoida mas sii eai dieđe maidige. Danin lean ieš viggan geavahit daid mu kommeanttaid ja čájehit maid dat duođai mearkkaša ahte lea aktiivalaš sámeáššiin. Vai olbmot oidnet ja áddejit, ahte dat problema gávdno, eallá ja bávččagahtta min. Ii dušše neahttas, ii dušše stáhtás, muhto siis, sin álbmogiid siste, juohke beaivve, gos fal.

Mun háliidan hállát dan ášši birra SSN:a dihte. Mun lean dál leamaš ságadoalli Suoma Sámi Nuoraid searvvis sullii čieža mánu (ja lean hirbmat olu liikon dasa). Dát bargu lea bidjan mu dillái, gos mun oaččun ja sáhttán ovddastit dihto joavkku sámeservodagas, muhto maiddái vuostaiváldit bovdehusaid, gažaldagaid ja kommeanttaid. Mun háliidan, ahte sámenuoraide gávdno searvvi mii sáhttá fállat dorvvolaš saji nuoraide oahppasmuvvat nubbiideaset ja gos nuorat sáhttet oahpahallat servodatbarggu. Dakkár nugo SSN lei munnje dalle go mun álggáhin beannot jagi dassai. Ja dál háliidan maid deattuhit, ahte mun in dieđe makkár vásáhusat eará SSN:a aktiivain leat leamaš. Lihkka háliidivččen muitalit iežan vásáhusaid birra. Mun háliidivččen, ahte go mun muhtin beaivve heaittan bargamis SSN:as, ahte son gii mu čuovvu, oačču álggáhit dorvvolat birasis go dat mas mun lean dál.

Oainnat dakkár vásáhusat mus leat. Dan áigge go mun lean assán Helssegis, mu leat gohčuduvvon namain lappalaš, feikki-indiána, bealle-moŋgola, duolvvas bealleolmmoš, vuolit rássá olmmoš ja nie ain. Mus leat váldojuvvon govaid, mas mu ámadaju ala leat sárgojuvvon “yellow-face”, ja dan leat dasto sádden mu skihpariide. Mu ja mu bearaža birra leat čállojuvvon mu universitehta rabás forumii, ahte jos “muhtin háliidivččii bargat juoida sápmelaččaide, de fertte beare mannat guovddažii ja čuovvut hádjá”. Ovtta gaskkas okta bártni álgii suoladit mu skihpariid FB-kontuid suollemassániit, vai beasai mu profiilai sáddet ilgahis kommeanttaid. SSN:a boasta ii boađe munnje iige geasage stivra lahttui dan dihte, ahte min searvvi oačču duollet dalle hui ártegis reivveid, man dárkkuhus lea čielggasit givssidit min.

Mun in dieđe, makkár vásáhusat earáin leat, inge máhte dadjat, leago dat dábálaš sámeservodagas. Dies dat leage. Goabba lea buoret molssaektu: ahte dát ii leat dábálaš ja dáhpáhuvva dušše munnje? Vai dat, ahte dát duođaid lea dábálaš, muhto sii geat vásihit dakkára, eai dieđe ahte dat lea dábálaš? Dat ahte kollektivalaš dieđu, dutkamušaid ja data ii gávdno, dat dagaha dan, ahte ovttasvástádus gieđahallat daid áššiid lea ovttaskas olmmožis. Dat dagaha dan, ahte ovtta gaskkas mun sivahin iežan hirbmat olu dás, ahte dát dáhpáhuvva munnje. Geavahin aivve menddo olu áigi dasa ahte smihten mot mun ferttešin rievdadit mu doaimmavugiid, vai dát heaitašii.

Nu guhka go mii eat hálá dan birra, buohkat báhcet okto iežaset vásáhusaid sisa. Ja nu guhka go mii eat hálá dan birra, de soaita fas okta mis báhcit jaska, báhcit okto, heaitit berošteamis iežas kultuvras, go dat lea álkit nu. Mii eat sáhtte easttit olbmuid lohkamis dakkár áššiid midjiide, muhto mii sáhtet báicce mearridit, ahte min lanjain dakkár láhtten ii leat heivvolaš. Dalle galga maid dahkkat dan čielggasin olggobeal olbmuide. Dalle galga maid čájehit ahte dat problema ain gávdno. Ja dalle mii ferttet duosttat hállát daid birra gaskaneamet. Ja erenoamažit galga čájehit daid vásáhusaid sidjiide ja čujuhit, ahte dát lea dat máilmmi gos mii gárttet eallit, gosa min leat bággen.

Mun in heahpan mu vásáhusaid šat, go dieđan iežan arvvu ja dieđan maid máhttán. Muhto jos fal vejolaš nu sávášin, ahte boahtte buolvvaid aktiivat, servvodatberosteaddjit, SSN:a lahttut ja aivve geat fal nuorat, ahte sis eai dárbbášivčče šat vásihit dan seamma. Mun háliidan juohkit mu vásáhusaid ja gullat dis. Mun háliidan gullat, mun háliidan diehtit, vai mun sáhttán oahpat. Vai mii sáhttit buoret doarjjut nubbiideamet.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s