Njálmmálaš árbevieruid hástalusat

Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi

Ledjen 23.5. hállamin njálmmálaš árbevieruid hástalusaid birra Urbánbeivviin Anáris. Jurddašin, ahte bijan dan teavstta mu bloggii, vai dan sáhttá maid maŋŋelgihtii lohkat.

Munnje orui vuos vehá imaš dat, ahte ožžon bovdehusa hállat go fáddán ledje árbevierut. Mun lean Sámis riegadan, muhto in bajasšaddan. Mu bajásgeassin ii leat leamaš dievva árbevieruid ja ealáhusaid oahppama. Buot skuvllain, maid lean vázzán, ledjen álo áidná sápmelaš. Ja vaikko sámástán, de in leat oahppan lohkat ja čállit ovdal logahaga. Muhto de ipmirdin goit, ahte njálmmálaš árbevieruid hástalusat leat hui lahka mu, danin go mun vásihan daid. Mun ja olles mu sohkabuolva. Lei munnje dehálaš oahpahus duođaid jurddašit daid hástalusaid ja mo dat leat mu eallimii váikkuhan.

Jáhkán mis Sámis lea oktasaš fuolla das, ahte mo árbevieruid dáin áiggiin sáhttá sirdit ovddosguvlui. Sámeservodagas leat moatti logi jagi siste dáhpáhuvvan nu olu rievdadusat, ahte sohkabuolvvaid gaskasaš dilit leat hui earálaganat, ja dan dihte árbevieruid sirdimis galggašii dál váldit vuhtii dakkár gažaldagaid, maid ii ovdal leat leamašan dárbu jurddašit.

Erohusat sohkabuolvvaid gaskkas váikkuhit árbedieđuid sirdimii hui olu. Juohke sohkabuolvvas Sámis, mii dál eallá, lea leamaš earálagan vejolašvuođat oahppat árbevieruid go ovddit sohkabuolvvas. Ovtta sogas soitet eallit olbmot, geat leat bajásšaddan ollásit árbevieruid gaskkas. Dasto gávdnojit olbmot geat leat vásihan ásodat- dahje internáhtaáiggi ja dan mielde lea oktavuohta soga vugiide jogo boatkanan dahje dan lea gártán oččodit ruovttoluotta – dahje dasto oktavuohta lea seilon. Danin gávdnojit nuorat ja mánát, geat vásihit iežaset eallima hui iešguđetláhkai dan mielde, makkár dilli sin sogas oppalaččat lea.

Nuorra, gii vázzá skuvla Suomabealde ja Sámeguovllu olggobealde, deaivida eatnat hástalusaid jos áigu dávjá jođašit Sámis ja dahkat árbevieruid oahppama vejolažžan.

Vaikko árbevieruid sirdin lea sohkabuolvvaid gaskasaš ášši, de njálmmálaš árbevieruid oktavuođas sáhka jorrá dávjá nuoraid guvlui. Nuorat ellet ain čielgasabbot sihke stuorra servodagas ja sámeservodagas oktanaga, ja sii ohcet veahkkeneavvuid árbevieruid gazzamii goappáge servodagas.

Suomabeal Sámis sullii 70% sámemánain ja -nuorain orrot sámeguovllu olggobealde. Diet váikkuha jo issoras olu dasa, ahte nuorain ii leat seamma olu áigi hárjehallat ja hárjehit árbevirolaš doaimmaid go dávjá vánhemiin lea leamašan.

Dieđusge stuorra servodaga váikkuhus oidno dás hui olu. Nuorat geat leat riegádan gávpogiin vázzet doppe maiddái skuvllaid, muhto nuorat geat leat riegádan daikke bajásšaddan Sámis, soitet maid vuolgit skuvlii Sámeguovllu olggobeallai, dahje goit eret soga ruoktuguolvuin. Nu lea measta bággu dahkat, jos áigu skuvlii. Suoma bealde rájá vuosttaš universitehta lea Roavvenjárggas ja dohko lea jo máŋga čuohte kilomehtera Anáris. Nuorra, gii vázzá skuvla Suomabealde ja Sámeguovllu olggobealde, deaivida eatnat hástalusaid jos áigu dávjá jođašit Sámis ja dahkat árbevieruid oahppama vejolažžan.

Sámeservodaga bealde dat váikkuhus lea vuostažettiin dat, ahte servodat soaitá vásihit, ahte nuorat buolvvain ii leat nu nana dahje goit seammalágan oktavuohta sámeservodahkii go galggašii. Muhtumat soitet maid vásihit, ahte nuorat prioriserejit juoga eará árbevieruid oahppama ovdii, ja de eai leat nu movttáskan juohkit iežaset máhtuid nuoraide. Muhto mu vásáhusaid mielde vuosttaš ášši, masa giddet fuopmášumi, lea giella.

Gielaid hástalus lea maid árbevieruid hástalus.

Mii eat leat gaskaneamet dásseárvosaš vuolggasajis oahpahallagoahtit árbevieruid ja -máhtuid.

Juohkehaš mis diehtá, ahte sámegielaid geavahusa galgá nannet, vai mii sáhttit seailluhit iežamet vieruid ja kultuvrra. Ja erenoamažit go sáhká lea njálmmálaš árbevieruin, de giella lea hui guovddážis. Go mii hállat árbevieruid sirdima birra, de galgá seammás maid hállát giela sirdima birra. Ja dás boahtá sohkabuolvagažaldat fas ovdii.

Ii gávdno dakkár sámenuorra, gii hálašii dušše sámegiela iige eará gielaid. Dan dihte giellamáhttu čatnašuvvá maid dasa, ahte makkár vejolašvuođat leat oahppat soga vieruid ja man viiddis ipmárdus dain vieruin šaddá. Olu lea gitta das, ahte makkár sohkii ja makkár giellabirrasii riegáda. Hui olu lea maid das gitta, ahte makkár skuvlla šaddá vázzit. Dat ahte min giellamáhttu lea nu iešguđet dásiin dagaha dan, ahte mii eat leat gaskaneamet dásseárvosaš vuolggasajis oahpahallagoahtit árbevieruid ja -máhtuid. Dieđusge olmmoš, guhte ii sámás, sáhttá maid oahppat vaikko duddjot dahje guolástit, muhto ipmárdus dan kultuvrralaš mearkkašumis ii boađe seammaláhkai go dalle jos oahppá seamma áššiid sámegillii. Dan dihte mii fertet hállat giela ja árbevieruid birra oktanaga.

Das lea sihke kultuvrralaš ja psykologalaš váikkuhus; olmmoš soaitá sámegiela bokte oahppat, ahte gielas gávdnojit hui iešguđetlágan sánit govvidit árbevirolaš doaimmaid. Dan bokte šaddá ipmárdus das, ahte makkár geainnuid bokte ovdamearkkadihtii dajaldagat dahje luonddu sánit leat govvidišgoahtán árbevieruid. Dađi mielde šaddá eanet holistalaš govva. Lea maid nu, ahte go giela geavaha ja oahppá, de šaddá maiddái dihtolagan ráhkisvuohta gillii ja hárjáneapmi geavahit dan árbemáhtuiguin barggadettiin. Mađi eanet oahppá árbemáhttui laktáseaddji sániid ja dajaldagaid, maid ii sáhte njuolga jorgalit eará gielaide, de dađi eanet lunddolaš lea geavahit aiddo dan giela – dalle dat lea áidna giella man bokte sáhttá čilget maid lea bargamin. Dalle ii boađášii millii oba viggatge jorgalit daid vieruid eará gillii ja dan bokte eará kultuvrii.

Geas galgá jearrat, jos oktavuohta máttuide ja sohkii lea boatkanan?

De boahtá ovdii dat gažaldat, ahte man láhkai lea giela oahppan. Buohkat geat hállet eanet go ovtta giela, dego eatnážat, dihtet ahte leat vaikko man olu vuogit oahppat giela. Muhto giellamáhttu man oahppá oahpahusa bokte ii leat seammalágan go giellamáhttu, man fidne giela geavaheami bokte. Dan dihte gávdnojit maid erohusat dan ektui makkár giellamáhttu nuorain lea. Ja manne ii ollesolbmuinge. Muhto aŋkke, go njálmmálaš árbevieruid ii oahpa girjjiin, de muhtumin geavvá nu, ahte árbevieruid oahppan lea maid vuosttas lávki giela oahppamis – dalle go dan duođai ferte geavahit. Ja jos ieš jo diehta ahte nie lea, de sáhttá leat ain váddásut duostat jearrat, ahte beasašiigo fuolkki fárrui oahppat, jos ii ovdal leat geavahan giela dakkár oktavuođas.

Ja dás beassat nuppelágan sohkabuolvahástalussii:

Oktavuohta. Oktavuohta sohkii lea maid okta vuohki meroštallat, ahte man álki lea njámmálaš árbevieruid oahppat. Muhto geas galgá jearrat, jos oktavuohta máttuide ja sohkii lea boatkanan?

Mo geavvá daidda nuoraide, geat eai muhtun sivas sáhte iežaset sogas jearrat dihto árbevieru birra? Juohke sámesogas eai šat máhte soga árbemáhtuid, juohke sogas ii šat nu sámástuvvo ja muhtumin soaitá, ahte dat olmmoš geas galggašii jearrat, lea jápman. Dál jo gávdnojit dakkár nuorat, geain lea hállu oahppat giela, oahppat kultuvrra ja vuolgit ealáhusaide fárrui, muhto eai šat gávdno vuogit fárret ruoktot. Dilli sáhttá leat nuge vearrái, ahte eai šat gávdno vuoigatvuođaid oahppat árbevirolaš ealáhusaid. Dahje dasto soaitá leat, ahte olmmoš ii dovdda sogas nu bures, ahte duosttašii gulahallat singuin. Mo galgá dahkat sidjiide vejolažžan dan, ahte sii besset vehážiid mielde fas ruoktot ja besset fas fárrui kultuvrii álbmalahkai?

Maid galgá dalle dahkat, jos dat leatge mii ieža, geat cakkadat máhtuideamet oahppama?

Na mii de, jos lea ožžon oktavuođa fulkkiide, jos lea beassan Sápmái, oahppan giela ja beroštuvvan oahppat soga máhtuid? De boahtá ovdii dat jaskes máhttu, man darbbaša eará jaskes máhtuid oahpamii; gulahallan.

Go jo diehtu lea njálmmálaš ja jaskat, de orru leamen kultuvrralaš šiehtadus, ahte dan dieđu ii galggaše čállit gosage. Dallehan áidná vuohki beassat oahpat dan dieđu lea gulahallama bokte.

Go gulahalla olbmuiguin, de boahtet ovdan dan kultuvra ja servodaga eará hástalusat, mat dahket váttisin jaskes dieđu juogadeami ja sirdima. Dakkár hástalusat, maid mii ieža dahkat alcceseamet. Bohtet ovdan eará guovlluid vuogit gulahallat, bohtet giela suopmanerohusat ja bargovuogit, muhto maiddái ovdagáttut ja duogášárvvoštallan. Okta olmmoš sáhttá gáibidit dan, ahte su galgá dávjá guosssástallat ja hálahit vaikko mas ovdal go son hálida iežas máhtuid juohkit. Nubbi soaitá seammás muitalit jos beare gávdná rivttes vuogi jearrat. Ja de gávdnojit olbmot, guhte giddejit olu fuopmášumi duogážii. Jos gulat dihto sohkii, de eai muital maidige.

Mii sáhttit hállát giela, ruoktobáikki ja oktavuođaid birra nu guhká go mii fal háliidit, muhto loahpas juste dat gulahallan soaitá leat dat, man ii vealttekeahttá álkkit oahpa iige dalán áddege. Go juo gulahallan lea dat mo diehtu áiggi mielde sirdašuvvá sohkabuolvvas nubbái, de áigi orru leamin dat mii dahká gulahallama váttisin. Go Suomabealde 70% ovtta sohkabuolvvas orrot Sámeguovllu olggobealde, de mo sáhttá nuoraide čilget, ahte dihtolágan oahpuid gazzamii manna áigi? Ja mo sáhttá fas vánhemiidda čilget, ahte nu olu go háliidivččiige vuolgit fulkkiid lusa, de mu professor bálkesta mu kurssas eret, jos in mana logaldallamii boahtte vahkus?

Mis sámiin eai nu gávdno sajit gos gaskaneamet hállat dakkár hástalusain, mat gusket dušše min.

Anán dattege olbmuiguin gulahallama hui dehalažžan. Giela, báikkiid historjjá ja iežas soga birra sáhttá muhtun muddui oahppat maid eará sajiin go ieš olbmuin. Stuorra servodaga vugiin sáhttá erenoamažit giela oahppat, goit stuorát sámegielaid. Muhto loahpas leat álo olbmot ieš geain gávdno dat máhttu ja geain gávdno diehtu. Loahpas lea maid álo olbmuin gitta, ahte juhketgo sii dieđu nubbiideasaset vai eai. Jos de olmmoš mearrida muhtin sivas, ahte ii áiggo muhtin dieđu dutnje juohkit, de dat ii dáhpáhuva vaikko mo jearahivččet.

De bohtet ovdii dat váikkuhusat mat stuorra servodagas leat leamašan ovddit sohkabuolvvaide ja dasa, ahte jaskes dieđu juohkin lea ain váttis ja barggu duohkin. Jos olmmoš lea olles eallima vásihan, ahte sámevuohta olgguštuvvo, de soaitá ahte sus lea maid jávkan gudnejahttin iežas máhtuide. Dahje soaitá ahte ii jáhke dasa, ahte giinu eará duođas livččii beroštuvvan das, maid son máhttá. Nuppe dáfus soaitá leat nuge, ahte go lea ieš gártan rahčat dieđu ja máhtu seailuma ovdii, de ii buoril hálit dan juohkit ovddosguvluige, jos jurddaša ahte garra bargu dat lea rivttes vuohki oahppat daid su dieđuid. Soaitá leat váttis luohttit dasa, ahte oahppi lea duođas beroštuvvan das geas jearrá, iige dušše maid jearrá.

Muhtumin árbevieruid sirdimis lea sáhka oalle čáhppesvilges áššis dego vaikkeba dat, ahte stáhtá lea váldán dihto vuoigatvuođaid eret.

Mun jurddašan ahte buotlágan hástalusaid sáhttá smiehttat nu, ahte geahččá vuos dan stuorra kolonialistalaš váikkuhusa sámeservodahkii, ja de geahččá dan, ahte mo sámeservodat fas reagere dasa. Daid gaskii čáhket buotlágan vásáhusat, muhto maiddái buotlagan čovdosat. Njálmmálaš árbevieruid sirdima hástalusat leat iešguđetláganat, muhto juohke hástalus dálá áiggis lea seaguhus das, maid stuorra servodat lea midjiide dahkan ja mo mii leat fas dasa reageren. Muhto vaikke mo de olmmoš meroštallá, ahte makkár ášši lea buot eanemus váikkuhan su eallimii, leš dal sáhka stáhtá doaimmain, soga sosiála kultuvrras dahje iešdovddus, de juohkehaš dárbbaša maid iežaslágan veahki dasa, ahte mo sirdit iežas máhtuid ovddosguvlui dahje mo oahppat geasnu.

Viehka guhkas dán ságastallamis beassa jo dainna, ahte suokkardallá stuorra servodaga váikkuhusaid Sápmái ja min álbmogii. Muhtumin árbevieruid sirdimis lea sáhka oalle čáhppesvilges áššis dego vaikkeba dat, ahte stáhtá lea váldán dihto vuoigatvuođaid eret. Dalle gávdno čielga sivva ja čielga čuovvumuš dasa ahte manne vieru daikke máhtu lea váttis sirdit ovddosguvlui.

Váddásut ášši lea dasto smiehttat dan, ahte maid dalle bargat jos čuolbma árbevieru sirdimis boahtáge min servodaga siskobealde. Jos olmmoš lea čađahan daid hehttehusaid maid stuorraservodat bidjá ovdii, dego oahppan giela, molson ruoktobáikki dahje gávdnan sohkaoktavuođa, ja aŋkke orru, ahte servodaga čeahpit eai juoge dieđu dahje máhtuid, de šaddá dilli váttisin. Mii leat hui hárjánan viggat čoavdit hástalusaid, maid stuorra servodat midjiide dagaha. Muhto orru ahte mii eat leat seammaláhkai hárjánan hállat gaskaneamet dakkár hástalusain, mat vulget min iežamet servodagas. Maid galgá dalle dahkat, jos dat leatge mii ieža, geat cakkadat máhtuideamet oahppama?

Go jo lea nu dehálaš áššis sáhka go min álbmoga kultuvrra seailumis, de dat geavatlaš áššit eai galggaše mearkkašit midjiide nu olu.

Duohtavuohtahan lea dat, ahte mis sámiin eai nu gávdno sajit gos gaskaneamet hállat dakkár hástalusain, mat gusket dušše min. Danne lean giitevaš dán semináravahkus, mii Anáris lei; jahkan das lea hui stuorra mearkkašupmi ahte beassat gaskaneamet gulahallat dain áššiin. Muhto na, njálmmálaš dieđu juohkimis lea loahpas álo sáhka dialoga huksemis. Ii dušše dakkár dialoga mii lea oahpaheaddji ja oahppi gaskkas, muhtto árbevieruid oahppan lea maiddai dialoga máttuiguin ja dialoga iežas duogážiin. Ja beroškeahtta das ahte maid gaskkas dialoga dáhpáhuvva, de dialoga huksemii gávdnojit hui oktageardanaš vuogit:

Gudnejahttin, ipmárdus ja árpmolašvuohta.

Dialoga huksen guoská goappáge oasseváldi, muhto seamma konseptat leat ain fárus. Go vuolgá oahppat árbevirolaš máhttuid, de lea lunddolaš gudnejahttit sihke máhtuid ja oahpaheaddji. Lea dehálaš ipmirdit olbmo duogáža, vai sáhttá maid ipmirdit, ahte manne son oahpaha dego oahpaha. Seammaláhkai galggašii oahpaheddji gudnejahttit oahppi ja atnit gudnin ahte oahppi juste sus jearran. Galggašii ipmirdit ahte oahppis soaitá leat áŧestus, go ii leat ovdal oahppan daid áššiid.

Goabbáge galgá leat árpmolaš dan dihte, ahte de facto stuorra servodat lea váikkuhan goabbáige iešguđetláhkai, ja dan dihte bohtet leat váttisvuođat ja bohtet leat boasttoipmárdusat das, maid nubbi áiggošii nuppis. Soaitá ahte guktot hállaba sámegiela, muhto go goabbage lea hui earálahkai giela oahppan, de ii álo ipmir maid nubbi oaivvilda. Soaitá ahte olmmoš ii leat Sámis eret, nubbi das soaitá leat aiddo fárren ruovttoluotta. Muhto go jo lea nu dehálaš áššis sáhka go min álbmoga kultuvrra seailumis, de dat geavatlaš áššit eai galggaše mearkkašit midjiide nu olu. Galgašii báicce giddet eambo fuopmášumi dasa, ahte lea hállu oahpahit ja lea hállu oahppat.

Go geahččá dan oppalaš gova hástalusain mat vurdet go galgá njálmmálaš dieđu sirdit sohkabuolvvas nubbái, de gávdno olu mas váljjet. Ja de mus goit, go oainnan dakkár ollislaš gova, bohciida dakkár gažaldat ahte, “hearrán, mas mun galggašin oba álggahit?”. Hui dávjá lean goit vásihan, ahte go jo ipmirda hástalusaid duogaža ja historjjá, de láve maid ipmirdit ahte hui guhkás beassa jo dainna, go heaitá jearramis; “gean sivva dat lea ahte mun in máhte” ja dan sajis jearra “maid mun sáhttán bargat dan ovdii vai oahpašin?”