Puheeni ilmastomarssilla 20.10.2018

Tämä litteroitu puhe pidettiin 20.10. Ilmastomarssilla Helsingissä, eduskunnan portailla. Puheen voi katsoa kokonaisuudessaan täältä. Kuva: yksityinen

Buorre beaivvi, buorit olbmot,
Olen Petra Laiti, Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja.

Mä en usko että kertaakaan tässä maassa on saamelaiselle annettu mikrofonia näin ison ihmisjoukon edessä, joten täältä pesee.

Alkuperäiskansojen elinkeinot ja kulttuurihan on täysin riippuvaisia meidän perinteisten maiden ja vesien kunnosta, ja arktisena alkuperäiskansanahan me saamelaiset koetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ihan heti etulinjassa. Tutkimukset osoittavat, että alkuperäiskansojen tietotaito meidän maista on avainasemassa siihen, että sillä alueella torjutaan ilmastonmuutosta. Toisin sanoen, osallistamalla alkuperäiskansaa päätöksentekoon, päättäjät voi myöskin tehdä luonnolle kestävämpiä päätöksiä.

Tämä on ehkä teille [poliitikoille] se hetki, kun kannattaa hermostua.

Koska ääneenhän on sanottava, että suomalaiset puolueet ei juurikaan oo olleet saamelaisasioista kiinnostuneita muuten kuin julkisena kohteliaisuudesta. Ja koska te [poliitikot], hyvät ystävät, olette siellä osa hyvin pitkää jatkumoa, niin ajattelin että kerrataanpa niistä tilaisuuksista muutama, kun teillä on ollut kuunnella niitä meidän juttuja.

Kerran haluttiin Inarissa tehostaa mäntymetsien kasvua ja miten metsähallitus ratkaisi asian? He ratkaisivat sen näin, että myrkytettiin alueelta kaikki koivut pois tieltä. No, paikallisten vastustelua ei siinä kovin paljoa kuunneltu ja koivut tosiaan myrkytettiin, ja vasta sen jälkeen kävi suomalaisten tutkimuksissa ilmi, että mäntyhän itse asiassa kasvaa paremmin sekametsässä. Uuups. 

Entäs soidensuojelu? Saamelaisillahan on useita kyliä pakkosiirretty aikanaan luonnontilassa olevien soiden vierestä, koska niiden soiden päällä on nykyään Euroopan suurimmat tekojärvet. Ne jäljelle jääneet suothan voitiinkin sitten suojella, mutta voin kertoa, että siinä kohtaa oli meikäläisillä aika ristiriitaiset fiilikset, että ensin siirretään pois ja sitten tuhotaan ne suomaat ja sitten voidaan suojella ne pienet [suomaat], jotka on siinä vieressä jäljellä. Logiikka, en tiedä, missä olet.

Entäpä sitten avohakkuut? No tällä hetkellä moni saamelaispaliskunta on täydessä kriisitilassa poronhoidon kanssa sen takia, että metsähallitus ei yksinkertaisesti noudata niitä sovittuja hakkuumääriä. Mutta ei se mitään, koska sillonkin kun valtio ei voi hakata, niin aina löytyy semmoinenkin keino että myydään ne saamelaisten perinteiset maat yksityisyrittäjille. Tässä parin viime vuoden aikana yksi ja sama yrittäjä on yhdeksältä Lapin kunnan alueelta ostanut, hakannut sileäksi ja myynyt eteenpäin niitä maita. Viimeksi viime kesänä Inarijoella hakattiin 100 hehtaaria ikimetsää. Tämä on täysin laillista, koska kun valtio myy saamelaisten perinteisiä maita eteenpäin, niin valtio täysin siitä että mitä niille metsille tapahtuu. Ainoa sijaiskärsijä tosiaan on ne saamelaiset, joiden elinkeino niistä metsistä riippuu, että kiitos siitä.

Entä se matkailu? Ei vaan, jätetään kertomatta kaikille, että useampi Lapin matkailuyrityksistä on jäänyt jo kiinni siitä, että tonneittain jätteitä vaan dumpataan suoraan luontoon. Ei kerrota sitä kellekään, koska sillä voisi olla haittaa Lapin matkailuimagolle. Tai sitten se, että saamelaisilta voidaan kyllä leikata 80% oikeuksista Tenojokeen, mutta turisteille voidaan kyllä antaa lisäoikeuksia, koska kaikista ilmastoystävällisin matkailuhan on sitä, että Helsingistä on pakko päästä autolla ajamaan ylös Utsjoelle asti kun kaikki eteläiset joet on jo tyhjiä kalasta. Tämä oli muuten viime vuonna, että kiitos myös siitä.

Entä suojelualueet? Mitkä suojelualueet, sanoo valtio ja antaa kullankaivuulupia Lemmenjoen kansallispuistoon, jossa joissa on nyt nähtävillä saastevanoja jotka kullankaivuusta aiheutuu. Tai se, että myönnetään malminetsintälupia yksityisyrittäjille Sodankylän Natura 2000 -alueelle, niille suomaille, jotka niiden tekojärvien alta on suojeltu. Tai se, että suljetaan Mallan luonnonpuisto poroilta, you know, niiltä eläimiltä, jotka arktiseen luontoon kuuluu, mutta voidaan kyllä rakentaa tuulivoimala siihen viereiselle naapuritunturille, koska, emmä tiiä, ehkä se on vaan se miten Suomi toimii.

Ei se mitään, sanoo valtio, kunhan autotieltä kaikki ne Lapin metsät näyttävät vehreiltä ja hyviltä, niin ei kukaan tietämätön tiedä sitä, että metsien takana on satoja hehtaareja paljaaksi hakattua maata. Ei se mitään, niin kauan kuin kukaan suomalainen ei saa selville, että jäämeren radan tieltä aiotaan mm. räjäyttää ikimetsää kasvattavia vaaroja puhki. Ei se mitään, niin kauan kuin toistetaan sitä, että ”puhdas luonto on meille suomalaisille semmoinen yhteisarvo että sen voi laittaa jokaiseen puolueohjelmaan”, niin ei se mitään, kyllä siellä pohjoisessa voidaan niitä ympäristökatastrofeja tehdä, koska eihän niitä saamelaisia kukaan kuuntele.

Mutta, hyvä yleisö, kuuletteko te minua?

Onko nää päätökset ottaneet ilmaston huomioon?

Onko nyt aika kantaa vastuu niistä päätöksistä?

Kun se, joka tässä kaikessa on niin uskomattoman turhauttavaa teidän [poliitikkojen] puolelta on se, että niin moni teistä [poliitikoista] puhuu niin kuin tää tulis jotenkin yllättäen, niin kuin ilmastonmuutos olis ollut aktiivinen asia vasta pari vuotta, ja niin kuin ratkaisuja tarvittaisiin nyt eikä jo vuosikymmeniä sitten. Suomihan on aktiivinen ilmastonmuutoksen vauhdittaja, siitä ei päästä mihinkään. Sen todistaa se tapa, jolla Suomen valtio kohtelee niin kutsuttuja “valtion maita”. Koska miten, jos Suomi ei pysty edes huolehtimaan niistä maista, jotka väitetysti Suomelle kuuluvat, niin miten me voidaan ottaa se tosissamme että ilmastonmuutos on nyt yhtä äkkiä jotenkin tosi tärkeä teema? Meillä ei ole minkäänlaisia esimerkkejä siitä, että te olisitte ottaneet sitä koskaan vakavasti.

Suomen linja  ei voi olla enää se, että Saamenmaata käytetään testikenttänä ilmastolle huonoille päätöksille. Suomen on aika ymmärtää, että Suomen pikku hiekkalaatikkoleikit mun takapihalla on tehnyt sen, että pohjoisessa ei ole enää aikaa odottaa. Arktisilla alkuperäiskansoilla ei ole enää aikaa odottaa, että te tajuatte, että teillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä te olette tekemässä.

Mutta se, mihin meillä on aikaa, meillä on aikaa kääntää tää kelkka vielä.

Koska faktahan on se, että meillä ei ole mitään pakkoa toteuttaa niitä ilmastolle haitallisia hankkeita, joita nyt suunnitellaan. Kukaan ei pakota meitä siihen. Meillä ei ole vielä niitä kaivoksia, joille nyt myönnetään malminetsintälupia. Meillä ei ole vielä niitä avohakkuumaita, joita nyt kaavoitetaan. Ja meillä ei, luoja paratkoon, ole vielä mitään jäämeren rataa ja toivottavasti sitä ei koskaan tulla näkemään tässä maassa.

Mutta, hyvät ystävät, meillä on arktis, joka sulaa ja se on fakta. Meillä on Arktis, joka ei kysy kenenkään lupaa siihen, että se muuttaa meidän koko globaalin käsityksen siitä, että miten tätä planeettaa pitäis hoitaa.

Joten mun haaste teille [poliitikoille] on tämä. Mun haaste, mun aivan uskomattoman matalalla rimalla oleva haaste on se, että näyttäkää meille kaikille, että te pystytte parempaan.

Olu giitu, Kiitos.

 

Lue lisää ilmastomarssista täältä:

Helsingin Sanomat: 8 000 marssi ilmaston puolesta Helsingissä – saamelainen Petra Laiti läksytti poliitikkoja eduskuntatalon portailla

Yle Sápmi: Historjjálaš stuorra dálkkádatvázzin Helssegis – “Dát lea dego festivála”