Mitä opin vähemmistöaktivismista vuonna 2018

Kuva: Jonne Sippola / Ilmastomarssi 2018 Jos sanoisin mitään sen vähempää, kuin että vuosi 2018 oli elämäni merkityksellisin vuosi, vähättelisin. Vuosi 2018 oli Suomen ylioppilaskuntien liiton vuosi. Se oli Suomen Saamelaisnuoret ry:n vuosi. Se oli YK:n vuosi, kansainvälisen opiskelijapolitiikan vuosi, palkintojen vuosi, mediamyrskyjen vuosi, aktivismin vuosi, Ilmastomarssin vuosi, asiantuntijuuden, kykyjen ja kypsymisen vuosi. Olen parhaani mukaan yrittänyt taltioida viime vuonna … Jatka lukemista Mitä opin vähemmistöaktivismista vuonna 2018

Njálmmálaš árbevieruid hástalusat

Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi Ledjen 23.5. hállamin njálmmálaš árbevieruid hástalusaid birra Urbánbeivviin Anáris. Jurddašin, ahte bijan dan teavstta mu bloggii, vai dan sáhttá maid maŋŋelgihtii lohkat. Munnje orui vuos vehá imaš dat, ahte ožžon bovdehusa hállat go fáddán ledje árbevierut. Mun lean Sámis riegadan, muhto in bajasšaddan. Mu bajásgeassin ii leat leamaš dievva árbevieruid … Jatka lukemista Njálmmálaš árbevieruid hástalusat

Hei Suomi-twitter, te ette vieläkään ymmärrä.

Kulttuurinen appropriaatio tai omiminen on aihe, josta suomalainen julkinen keskustelu ei kerta kaikkiaan tunnu saavan otetta. Ei ihme. Koko keskustelu pyörii sen ympärillä, mitä kukakin subjektiivisesti tulkitsee termin tarkoittavan, useimmiten sivuuttaen äänet niistä kulttuureista, joihin ilmiö vaikuttaa. Kulttuurista omimista vähätellään usein siksi, että julkisessa keskustelussa sitä ei osata mieltää "vakavaksi" ongelmaksi. Se on myös aihe, … Jatka lukemista Hei Suomi-twitter, te ette vieläkään ymmärrä.

Case Heinämäki eli kuinka Suomi suuttui

Sisältövaroitus: tämä teksti julkaisee vastaanottamaani postia sensuroimattomana, jolloin viesteissä on sekä suoraa rasistista kielenkäyttöä muita vähemmistöjä kohtaan että kehoituksia väkivaltaan. Kaikki kommentit ovat tulleet suoraan henkilökohtaisille profiileilleni eri sosiaalisissa medioissa. Julkaisen kommentit nimettöminä. Lähetin 24.4. twiitin, jossa oli kuvakaappaus lastenohjelmasta Herra Heinämäen Lato-orkesteri. Kuvassa valkoinen mies on maalannut kasvonsa ja pukeutunut Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuria mukailevaan … Jatka lukemista Case Heinämäki eli kuinka Suomi suuttui

Puhutaan hetki alkuperäiskansojen itsemurhista.

Tekstissä käytetyt tilastot ja aineistot eivät sovellu kaikenikäisten luettavaksi. Valtakunnallinen kriisipuhelin löytyy numerosta 010 195 202 (arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00) Mielenterveys- ja kriisiapua voit hakea täältä. Saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelman voi lukea täältä. Kuva: Survival International Mitä useammin puhutaan saamelaisten ahtaalla olevista maankäyttöoikeuksista, sitä useammin näkee myös puhuttavan mielenterveydestä ja itsemurhista. Olen käydyissä keskusteluissa … Jatka lukemista Puhutaan hetki alkuperäiskansojen itsemurhista.

Tästä ette kulje. #JäämerenRata

«Når det ikke nytter med sultestreik, argumenter eller demonstrasjoner er det bare et språk myndighetene forstår. Det er deres eget språk». "Kun nälkälakot, argumentointi ja mielenosoitukset eivät auta, on jäljellä vain yksi kieli, jota vallanpitäjät ymmärtävät. Se on heidän oma kielensä." 1970-luvulla Norja halusi rakentaa padon, jonka seurauksena saamelaisten asuttamia alueita jäisi veden alle. Saamelaisyhteisön … Jatka lukemista Tästä ette kulje. #JäämerenRata