Miksi hyväksytte pilkkajournalismin, Suomen Kuvalehti?

Suomen Kuvalehti julkaisi numerossa 8/2017 jutun "Me Sortajat". Tavallisesti en edes tarttuisi tähän koukkuun, sillä kirjoitus on tyyliltään niin räikeää ja provosoivaa, että voi helposti päätellä kirjoittajan luottavan juuri niiden ominaisuuksien tuovan klikkejä. Tavallaan juttua voisi verrata fake-gáktin käyttämiseen markkinoinnissa: huomion herättämisen kiusaus on liian suuri, ja sitten ratsastetaan sen maineella. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, …

7+1 argumenttia siitä, kuka saa määritellä saamelaisen

Saamenmaalla eletään poliittisesti tapahtumarikkaita aikoja. Kymmenen vuotta valmisteluissa ollut Pohjoismainen saamelaissopimus on vihdoin päässyt etenemisvaiheeseen. Suomen, Norjan ja Ruotsin kattavalla saamelaissopimuksella pyritään vahvistamaan saamelaisten oikeuksia niin, että saamelaisilla on mahdollisuus edistää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaansa samalla tavalla valtiosta riippumatta. Silti sopimuksen yhteydessä on puhuttu (taas) paljon näennäisesti aiheeseen liittymättömästä asiakohdasta: saamelaismääritelmästä. Tilannetta ulkopuolelta tarkastelevan on ymmärrettävän vaikeaa …

#VIHAPUHE2016-keskustelu

29.11. osallistuin Ihmisoikeusliiton järjestämään Vihapuhe-tapahtumaan (linkki), jossa käytiin keskusteluja eri teemoilla vihapuheeseen liittyen. Olin itse panelistina keskustelussa "Vihapuhe mediassa ja median kautta". Samassa paneelissa olivat keskusteluvetäjien lisäksi myös mediatalojen edustajia, Siirtolaisinstituutin sekä Ihmisoikeusliiton edustajat sekä vierasluennoitsija Albaniasta. Kerron nyt lyhyesti, mitä mietintöjä jäi käteen. Keskustelussa oli paljon sellaista, josta  voisi puhua tuntikausia. Näkökulmaerot ovat vaikeita …

Case Kiasma ei kuole

Vuosi 2016 tulee ikuisesti jäämään mieleeni nimellä "Sen Kerran Kun Haastoin Riitaa Taidemuseon Kanssa". Kerron nyt, miten keskustelu on kulissien takana edennyt, ja mihin lopputulokseen olen itse päässyt. Suomen Saamelaisnuoret ry julkaisi taannoin Facebook-sivullamme kirjoittamamme kirjeen Kiasmalle. Kirje lähetettiin ennen flash mob -tempaustamme (lue täältä lisää), ja poiki kutsun Kiasman johtoportaan kanssa. Kollegani ja minä …

Anteeksipyyntöä odotellessa

Yle julkaisi eilen, 4.11., tämän uutisen: "Valtiolta viimein anteeksipyyntö kaltoinkohdelluille lapsille".  Juttu käsitteli vuosina 1937-1983 koulukoteihin sijoitettuja lapsia ja heidän kaltoinkohteluaan. Luin jutun huolella läpi, ja jälleen kerran minut valtasi kaksijakoinen tunne. Olen puoliksi suomalainen, ja niistä juurista hyvin ylpeä, aivan yhtä paljon kuin saamelaisistakin juuristani. Tunnen velvollisuudekseni tuntea kummankin kansan historian ja kulttuurin, sikäli …

Giella ja iešdovdu

Hei dii buot, davvin ja eará sajiin. Lean čállán dán blogga badjel jagi dal, iin leat ovdal čállán sámegillii. Álgen ovtta beaivvi jurddašit, manin nu lea. Dieđusge vuosttas sivva lea, ahte lean čuorbi čállit sámegillii, vaikko lean hállan giela olles eallima. Nubbi lea, ahte mus leat eahpesihkarvuođat dás mo riekta ieš alddes hálan. Iin leat oahppan …