Boikoteremiin mii skeŋket sidjiide vuoitu.

Mas galggašii oba álgit, go álgá čilget dovdduid ja jurdagiid AHR mearrádusa birra? Makkár sánit gávdnojit govvidit dan stálu, mii roaves váldegeavahemiin báidná min oivviid gopmirdit Suoma stáhtii? 

Jus leat sápmelaš suomabeal guovllu olggobealde ja logat dán teavstta, dađibahábut mun in boađe čilget olleš válgaášši duogáža. Galggat goittotge diehtit ahte:

1. Sáhka lea duođai roaves váldegeavaheamis sápmelaččaid vuosttá.
2. Sáhka ii leat das, gean mii dohkehit sápmelažžan. Sáhka lea guhká joatkašuvvan sámevašálaš politihkalaš lihkadusas, man ulbmil lea duššadit min eanavuoigatvuođaid ja iešmearridanrievtti.
3. Suomabeal sápmelaččat dihtet juste, gii lea sápmelaš ja gii ii. Mun in boađáše din beallai ráji dubmet din válljejumiid das, gii lea oassi dinbeal ráji servodaga. Sávan don nai gudnejahtát minbeal ráji oainnu das, gii gullá midjiide.
4. Norggabeale sámemediat leat dahkan issoras vahága dainna, mo sii legitimerejit njulgestaga sámevašálaš olbmuid (dego Kari Kyrö) sajádaga, ja dat lea sihke loavkašuhtii ja bávččagahtii minbeal servodahkii oaidnit. 
5. Sáhtát doarjut min dainna, ahte guldalat min. Ahte jáhkát min. Ahte áddet, ahte mii leat leamaš hui okto, hui guhká, ja mii leat hui, hui váiban ja dolkan čilget dán ášši.

Nappo,

Ođđa válggat leat boađi boađi, dan ii sáhtte bissehit iige šiitit. Lunddolaččat lea dalle gažaldat, ahte maid mii dál. Almmolaš ságastallama vuođul mis orrot leahkimin guokte molssaeavttu: Jienastit ja sávvat ahte dat reahká, dahje almmolaččat boikoteret válggaid ja sávvat, ahte dat reahká. Goabbáge molssaeavttu duohkin lea nana sávaldat doalahit sápmelaččaid servodaga min servodagan, suodjalandihtii min álbmoga, iešmearrideami, ja identitehta. 

Jienasteapmi ja oassálastin válggaide lea hui, hui unohas jurdda ja dat lea min servodaga givssideami. Muhto mun dajan njuolga: boikoteremiin mii eat vuoitte. Diet guokte ášši sáhttiba leahkit duohta oktanaga. 

Mun ollislaččat guorrasan buot daidda jurdagiide, ákkaide ja dovdduide, mat dorjošedje boikoteremii searvama. Dat lea skandála, boasttuvuohta ja roaves váldegeavaheami, ahte mii leat dán láhkai bággejuvvon dán sirkusii. Dat lea bahča, dat lea suhttadahtii, ja dat lea váibadahtii, dieđusge. Muhto.

Nuhan dat lea leamaš olles dán áiggi. Dathan lea dánge rádjai leamaš roaves váldegeavaheami, ahte mii eat oaččo ieža mearridit min válggaid birra. Dát rihkus lea oassi dan seamma rihkkosa, mii min vuosttá lea olles dán áiggi leamaš fámus. Dat rihkus lea jo dáhpáhuvvan. Mii leat jo bággejuvvon ođđa válggaide, mat leat jo šaddamin. Ja beroškeahttá das, gii vállje jienastit ja gii ii, Sámediggi boahtá leat leahkimin maiddai válggaid maŋŋá. Dat, gii doppe mearrida, lea áidna ášši, masa mis lea goittot muhtinlágan váldi.

Muhto Petra, jus mii boikoteret válggaid, dalle ii Sámediggi ovttas min. Dalle ii stáhta sáhtte atnit Sámediggi min ásahusain. Dalle válggat eai leat legitiimmat.

Leago duođas jáhkehahtti, ahte stáhta, mii bágge midjiide ođđa válggaid, dohkkehivččii sápmelaččaid boikoterema legitiibma vástádussan válggaide? Siihan eai gudnejahte min siskkáldas demokratiija dálge. Iibat leat baicca eambo jáhkehahtti, ahte stáhtii lea viehka ávkalaš dat, ahte sápmelaččat guđđet jienaskeahttá ja diktet Sámedikki billašuvvat? Dallehan sii sáhttet hoigat olles ovddasvástádusa min ala, čujuhit min boikohttii ja dadjat, ahte iežahan dii ehpet háliidan oassálastit. 

Morašlaš duohtavuohta lea dat, ahte min oaidnu min válggaid legitimitehtas ii mearkkaš stáhtii maidige. Eiddo danhan lea AHR midjiide čájehan. Áidná mas sii beroštit lea, ahte válggat leat sin lágaid mielde ásahuvvon. Sis ii leat mangelágan siva iige hálu min guldalit nu guhká go láhka lea dat mii mearrida. 

Diethan lea njuolga min iešmearrideami vuosttá diet jurdda. Manne mii galggaleimmet doahtalit lága, go dat rihku min olmmošvuoigatvuođaid?

Ášši ii leat nie oktageardánis, ja mun áiggun viggat čilget. 

Mis lea min oainnu mielde riekti guolástit min čáziin. Jus láhka goittotge gieldá min guolásteamis, dalle láhka bágge čuovvumušaid das ahte mii guolástit iežamet vuoigatvuođaid mielde, muhto lága vuosttá. Mii sáhttit válljet protesteret lága dainna, ahte mii guolástit  ja láhka meroštallá, leatgo dasa lágalaš čuovvumušat vai eat. Mii sáhttit dahkat dahje guođđit dahkakeahttá, ja dat jogo lea lága mielde dahje ii. Min dáhku meroštallá dien dilis dan min proteasta.

Muhto válggaid ii sáhtte protesteret seamma láhkai go lága. Láhka ii sáhtte bágget du jienastit – dat addá dutnje vuoigatvuođa jienastit. Ieš jienasteapmi lea dat min vuoigatvuohta. Jus mii guođđit jienaskeahttá, mii eat leat dalle rihkun mange lága – mii leat ieža guođđán geavatkeahttá min vuoigatvuođa. Boikohta ii sáhtte buohtastahttit omd. proteastaguolásteapmái – boikohta lea baicca dat, ahte láhka addá dutnje vuoigatvuođa guolástit, ja don it mana guolástit, ja dalle giinu eará fitne guoli. Lága mielde jienaskeahttá guođđán ii rehkenastojuvvo vuostehágu čájeheapmin – dat mearkkaša dušše, ahte olmmoš ii leat geavahan iežas vuoigatvuođa. 

Jus mii háliidivččiimet čájehit vuosttehágu ieš dan lága vuosttá, mii min lea dán dillái bággen, dalle ii boikohta leat dat vuohki. Dalle galggalii baicce leat ordnekeahttá olles válggaid, dahje juoidá eará seamma sturrodagas. Dien ii sáhtte Sámediggi nie beare mearridit, baicca dat gáibádus galggalii boahtit álbmogis ja siviilaservodagas. Diekkár ságastallama áinnas háliidivččen gullát, muhto eahpidan ahte mis lea doarvái fámu ná oanehis áiggis dan ásahit.

Nappo jo, lean mearridan sihke jienastit ja ollislaččat doarjut Sámedikki dán váttis ja losses proseassa čađa. Dat ii leat somás mearrádus. Jienasteapmi ii boađe leat somá. Válggaid čuovvun ii boađe leat miellagiddevaš, baicca njulgestaga balddihahtii. Leat goittotge áššit, mat deddet dan veardde olu, ahte molssaeavttut eai leat leahkimin.

Ieš jurddašan buot eanemusat olbmuid ásahusa duohkin. 

Ledjen viehka duhtavaš dálá Sámediggi ovttastemiin. Lean leamaš duhtavaš dainna, mo áirasat leat beassan johtui barggus ja sávašin, ahte sii beasašedje joatkit. Šállošan sin bealis, ahte sii gártet dál ođđasit čađahit válggaid, bidjat dasa áiggi ja resurssaid, ja ahte vejolaččat muhtumat sis gahčet eret sajis, mas ledje aiddo beassan álgit. Dat lea stuorra boasttuvuohta sidjiide. 

Muhto mii munnje lea vel dehálut juste dál lea, ahte Sámediggi ii leat dušše parlameantta, dat lea mearkkašahtii bargoaddi Sámis. Mu nana sávaldat lea, ahte Sámediggi bargobirasin livččii buorre, ahte olbmot háliidit bargat Sámedikkis, ovddidit min gielaid, gozuhit min vuoigatvuođaid, hukset min servodaga, ja dieđusge nannet min iežamet servodaga čehppodagaid dan sajis, ahte čeahpes ja skuvlejuvvon olbmot vulget eará guovlluide bargui. Dat olbmot, geat háliidit min válggaid ja min ásahusaid duššadit, eai beroš Sámedikkis bargoaddin. Eai sii beroš das, ahte Sámediggi lea sámeservodatlaš čehppodaga guovddáš. Sii eai beroš bargiid buresveadjimis eaige das, ahte sii sáhttit bargat bargguideaset ráfis. Jus mii boikoteret válggaid, makkár bargoboahttevuohta Sámediggi bargiid dalle vuordá? 

Jurddašan maiddái min nuoraid.

Stáhta ii boađe diktit min nuoraid, geat leat mannan válggaid maŋŋá deavdán 18, dieđihit iežaset jienastuslohkui ja jienastit. Das lea munnje dat duohta skandála. Sámenuoraid jietna ii mearkkaš stáhtii maidige, muhto 72 olbmo dihtii gal ordnejit ođđa válggaid. Dat cuvke mu váimmu. Sin dihtii mun duođai ferten jienastit – sii leat dat, geain livččii dat vuoigatvuohta, muhto gean stáhta gieldá dál oassálastimis. Ja, jus galgá hui njuolga dadjat, sii leat dat, geain dat 72 olbmo beroštit buot unnimusat.

Muhto, Petra, ii leat jienasteaddji geatnegasvuohta diekkára jurddašit. Miihan galgašeimmet oaččut jurddašit evttohasa ja ovttastuvvon oainnuid.

Dábálaš válggain, jo. Muhto dát válggat eai leat dábálaš válggat oba suomabeal sámeservodaga mihtomeriin. Vásihan, ahte lean dán dilis bággejuvvon smiehtat jienasteamis earáge beliid go politihkalaš ovttasteami. Jienasteamis deddet munnje joba eambo min ásahusa doarjun, Sámediggi bargiid suodjaleapmi, Sámediggi dálá áirasiid barggu joatkašuvvan ja mieđihan, maiddái dat, ahte in háliit diktit nubbe beali vuoitit. Boikoteremiin mun sihkkarit duhtadivččen iežan persovnnalaš dovdduid, mu suhtu ja beahttašumi, muhto vásihivččen ahte jus mun buot dán maŋŋá dušše luoittášin suopmelaččaid bahkket min Sámediggái, dalle gal livččen mun beahtán dan ásahusa, man bealis lean dán rádjai viggan bargat. 

Nu ahte maid, du čoavddus lea, ahte mii galgat dušše buohkat jienastit, ja de šaddá buorre?

Ii dat leat miige ”dušše”. Stuorra ironiija olles min jienastanproseassashan lea, ahte jus min jienastanproseantta livččii allat, dalle eai goassige livčče leamaš mangelágan vejolašvuođat AHR-olbmuin beassat Sámediggeáirrasin sisa. Nu guhká go láhka lea mo lea, de sii besset čađa namalassii min jienastanproseantta dihtii. Dat lea dat maid boikoteren oažžu áigái: buorit vejolašvuođaid sidjiide. Dat nanne sin iešdovddu vuolgit evttohassan, go sii sáhttit jo oaidnit, ahte sin vejolašvuođat leat olles leavttuin buorráneamen. Dathan leage dat buot guovdileamos gažaldat boikoteremis: gean dat veahkeha. Mu oaidnu lea (ja navddán maid ovddit válggaid bohtosiid vuođul), ahte dat veahkeha daid fámuid, mat vigget min sirret ja hálddašit.

Jienastanproseantta lokten lea goittotge mealgadis garra bargu, ja gáibida mis buohkain gozuid alde leahkima, veahki ja resurssaid. Mii galggaleimmet dalle veahkehit sihke boarrásiid ja nuoraid jienastit, fállát sáhttu poasttai, čilget lágáš olbmuide mat báhpirat galget fárrui, ja dárkkistit ahte buohkat leat jienastan áiggil ja jienat gerget Anárii. Muhto dat lea ášši, man mii kollektiivvalaš fámuin sáhttit olahit. Dat lea sihke vejolaš ja dat buktalii midjiide čielga válgavuoittu. Ja jus mun vehá čuggen: Mii leat duháhiid mielde eambo go sii leat. Mii vuoittášeimmet sin álkit, jus mii beare gillešeimmet.

Nu ahte, aisttan, geavat dan ovtta vuoigatvuođa mii dus lea: jienas sápmelačča.